Nyt.

Mikä mua vaivaa?

Mä tärisen, melankolia, pelko, ahdistus, masennus,
istun täällä neljän seinän sisällä, ja tuntuu siltä että
tää huone kutistuis koko ajan, mä taidan oikeesti
pimahtaa, ihan sekaisin.

Kimi tuli just kotia.
Ja se näki iskän muuttolaatikot,
just se pahin pääs tapahtumaa,
Kimi kysyseli;

"Miks tääl on näin paljon laatikoita?
Muuttetaako me? Mitä tapahtuu?"

Isä vastaili aika vaisusti, näin ei pitäny käydä..

Itken hiljaa, äänettömästi,
kyyneleet ei lopu, vaikka kuinka yritän.
Mä en tahdo olla täällä.
Ei tällästä voi oikeesti tapahtua.
Mä haukon henkeäni, yritän saada
tän itkun loppumaan.

Tälläisenä hetkenä mä ymmärrän,
kuinka HEIKKO oikeasti olen.

Tää on kuin painajaista,
pahin painajainen minkä mä olen
ikinä nähnyt ja kokenut.....

..Ja huominen ei taida olla yhtään sen parempi,
pelko yksinäisyydestä on huomisen avainsana...

Miksi minä?
Miksen saa olla onnellinen jälleen?
Mitä tein väärin?
Olinko se minä..?

" ♪ Iankaikkinen,
kulkee isäntänä pelloillaan..
Ihmisen sielu taskussaan,
ihmisen sydän rinnassaan ♫ "