Hola ihmiset!
Viikko on ollut raskas, paljon on tehty ja uusiin ihmisiin tutustuttu.
Viime yönä en saanu nukuttua, joten pistin vaatteet päälle ja sniikkasin ulos.
Hain muutaman klapin ja istuin nuotiolle ihmettelemää (helvetin huonosti sytty muuten sateen jälkee.. ) ja tapani mukaan aloin kelailemaa asioita, vaikka luulis et ne olis jo miljoonaan kertaa käyty läpi.
Mulla on huonosti muistikuvia koulunkäynnistä, joka vähän hämmentää. Muistan tiettyjä tunteja, ihmisiä, tapahtumia, mun mielestä liian vähän. Aika paljon noistaki on negatiivisia, valitettavasti. Mietin myös, että miksi mä olen kasvanut tällaiseksi. Millainen olen? Ala-asteella sanottiin, että olen luonteeltani erittäin kiivas ja villi, ylä-asteella todettiin että hiljainen, ilmeetön ja kyyninen. Mistä kaikki tuo johtuu? Ala-astetta en osaa selittää sen kummemmin; paha AD/HD, pienenä paljon energiaa.. Ylä-asteella raju muutos tapahtui muuton kautta. Se kaveriperusta, jonka rakensin, murrettiin kokonaan. Kaikki meni kerralla uusiksi. Ujous kesti uudessa koulussa liian pitkään ja aloin tuntemaan pientä katkeroitumista vanhempiani kohtaan. Kahden vuoden kuluttua uudessa koulussa sama toistui, mutta tällä kertaa olin paljon onnellisempi. Pääsin takaisin sinne, minne luulin kuuluvani. Luulin.
Eihän mua kukaan tuntenut enää ja se taisi olla se viimenen naula siihen arkkuun. Vähitellen vihasin kaikkea.. ja kaikkia. Tuntui kun koko lapsuus olisi ollut turhaa valetta. Koulukiusaaminen ei yhtään helpottanut asiaa. Näiden asioiden käsittely on ollut pienempänä hieman pimennon peitossa, enkä osaa vieläkään tarpeeksi hyvin.
Ajatus pätkii, jatkan tätä myöhemmin sitten joskus.
Chillailkaa o/
Love u murunen, tule tänne yökkylöimään <3
VastaaPoistaSamoin <3 Mulla on selvästi liikaa aikaa miettiä tälläsiä :D Täytyy joku viikonloppu tulla pyörähtää siellä :p
VastaaPoistaHETI <3
VastaaPoista