I Can

"Life is just a game, you can lose once and it doesn't have any checkpoints."
Mitähän tänne kirjottais, en ole pitkään aikaan ilmoittanu olemassaolostani.
Päivät matelee hitaasti ja rutiinilla..
Armeijan alkamiseen on 25 päivää.
Sinne saakka olen aina suunnitellut oman elämäni,
sen jälkeen kaikki on avoinna. Minnekköhän mä siitä suuntaisin...
Ahdistaa hieman, en osaa suunnitella yhtään eteenpäin.
Eikä seinät edes tällä kertaa kaadu päälle, kaadan ne aivan itse.

Nauran edelleen, en saa sitä loppumaan.
Ehkä ikävöin, en myönnä. Ei saa satuttaa.
Se on viaton, se ei tiedä. Kaikki kääntyy paremmaksi.
Niin on luvattu..

BaseFook

Viikonloppu oli ja meni, kivasti näin vanhoja tuttuja ♥
Paljon oli tekemistä ja paljon jäi ihmisiä näkemättä, soriiii ;;____;;

Ens kerralla sitten. Mä sain min ystävältä hienon länkkärihatun
tuliaisiks Amerikasta and yes, It's AWESOME! Thx honey ♥

I will be OK, I promise.

*Huokaus*

" Onko sulla joskus ikävä ollut, jotain jota ei ehkä olekaan?
Onko sulla koskaan ikävä tullut, vaikket tiedä mitä edes kaipaatkaan?
Niinkuin pieni satu johon lapsena uskoit, menettänyt hohteen on kokonaan
tai niinkuin kaunis maisema jota ei koskaan, ole edes ollut olemassakaan...

Ootko omaa elämääsi ikävöinyt, joka ohi kulkee ettet huomaakaan?
Päiviä lyhyitä tai pitkiä joista, et koskaan saanut otettakaan..? "

Tää on mun Stadi;

" Tää on mun Stadi: snadi metropoli -
kolinaa sporien yössä kuuntelen...
Tää on mun Stadi; vanha hippi rotsin alla
dallailen halki torien... "

En muistanutkaan, kuinka karulta tietyt osat stadista näyttikään.
Selvästi muistaa, miten hankala täällä olikaa..
Silti se oli omalla tavallaan erittäin kiehtovaa, jännittävää...

" Tää on mun stadi; snadin kundin lailla
skönee diggailen... stebui stikkailen !
Tää on mun stadi; spugejengistäkin
tsennaan jokaisen samanikäisen... "

Käväisin muistelemassa menneitä Myllypuron Ylä-Asteella,
opo tunnisti heti, ryhmänohjaajalla kesti hieman.
Musta oli kuulemma kasvanut nuori ja komea miehenalku,
otan sen kohteliaisuutena. Koulu ei ollut muuttunut paljoakaan,
pieniä muutoksia. Soitin vanhoille tutuille, sovin tapaamisia ja niin edelleen.
Jännittää hieman. Pääsee näkemään ihmisiä, jotka ovat olleet mukana
mun elämässä ja joita ei ole nähnyt pitkään aikaan.. Jännää :D

" Tää on mun Stadi; radikaalin täällä
elin nuoruuden - täällä vanhenen.
Tää on mun Stadi; Tavastian stagellakin
bongaan sen: Stadi-fiiliksen..."

Mua vaivaa joku tosi outo tunne, en osaa selittää tarkemmin.
Ehkä myöhemmin sitten, kiitän ja kuittaan o/

Hesassa..

" If we'd go again,
all the way from the start.
I would try to change,
the things that killed our love.. "

Helsingissä asustelen mummelilla maanantaihin saakka,

tääl on tosi outoa olla pitkän tauon jälkeen. Näkis kavereita,

joita ei ole 3 vuoteen nähnyt. Jos koulussakin kävisin

moikkaamassa vanhoja opettajia ja opoa. :p

Hampaiden pesulle ja nukkumaan --->

" ... Here we go again,
all the way from the start..."

Memories from eternity

Sanat, jotka satuttavat.

Jotka saavat tuntemaan suurta ikävää, kaipuuta.

Saavat muistamaan, miksi jaksoin.

Jaksan edelleen, muistoissani hän vielä hymyilee minulle.

Lempeästi, kuten silloin ennenkin...
"Et ehkä tunne minua, mutta voi oppia tuntemaan.
Et ehkä ymmärrä minua, mutta voit yrittää ymmärtää..
Se et ole sinä, joka on hortoillut pimeydessä yksin.
Tie jonka valitsen, ei ole yhtään sen valoisampi,
surkea, kivulias, kivinen ja mahdollisimman hankala.
Rangaistukseksi siitä, mihin minä en edes osallistunut,
rangaistus siitä, etten ole yhtä vahva kuin ennen.
Vielä tulee päivä, jolloin olen täysin parantunut.
Päivä, jolloin aloitan kaiken alusta...

...Olen niin väsynyt

 

 "  Soot menos, moon jäämäs.
Soot ihana, si saat min nauramaa.
Yks vaa mussuttaa ♥.
Joo, min piti kertoo sinulle ajatuksia,
sin kissas syö kaikkea ♥
Soot rakas, soot tärkeä, soot jo nyt
osa minuu, pelottaa kuin helposti sinust
välittää vaa enemmän. ♥
Thank God for the Internet.
Tulen ikävöimään sinuu ihan älyttömästi.
Soot min, moon sun. ♥   "

This is the end of this fairytale..

Unettomuus

"Suomessa ilmenee enemmän unettomuutta kuin muualla Euroopassa.
Unettomuus on tila, jossa ihminen ei yrityksestään huolimatta nukahda,
pysy unessa tai hän herää jatkuvasti aamuisin liian varhain.
Siitä kärsii lähes jokainen jossain elämänvaiheessa.
Arviolta 4–10 prosenttia aikuisväestöstä kärsii pitkäaikaisesta unettomuudesta,
joka alkaa usein jo murrosiässä..."

- Wikipedia

Mä voisin vihata tätä tunnetta, tahoisin nukkua jotta päivät kuluisi nopeammin...